Jatkann <:

-

Kiriessäni muita kiinni vilkaisin taakseni pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla Zoro pyöritti päätään huvittuneesti ja Chopper tirskahteli  tuon vieressä, kunnes lähti juoksemaan muita kohti huitoen ja huutaen. Huuliltani pääsi iloinen naurahdus, mutta sitä tuskin kukaan kuuli, paitsi ehkä Chopper, joka olikin lähempänä minua. Tai no niin luulin, sillä yht'äkkiä tuli vain hiljaista ja kaikki katsoivat minuun päin. Virnistin hieman nolona ja kuulin toisten nauravan myös kauempana lopulta. Tirskahdin hiljaa, tällä kertaa sitä ei kukaan ainakaan toivottavasti kuullut. 

Tullessani muiden luo Vivi aloitti kyselemään missä olimme myrskyn aikaan olleet. Vastailin hänen kysymyksiinsä jatkaessamme matkaa, tällä kertaa yhtenäisenä koko joukko. Luffy raahusti ensimmäisenä menemään, jonka perässä Nami sekä Vivi. Loput taas tulivat oikeastaan noiden perässä, minäkin. Katsahdin taivaalle päin, joka oli muuttumassa jo orassiksi. "Etsitäänkö jo yöpaikka?" ehdotin, sillä aavikon yöt ovat kylmiä ja paikan löytämiseenkin voisi kestää jonkin aikaa. "Sitähän me tässä etsitään jo", Vivi sanoi ja hymyili hieman huvittuneesti minulle. "Ai.. No senkus jatketaan sitten", sanoin hieman nolona ja virnistin Viville. 

Matkamme kului nopeasti muiden jutellessa, riidellessä ja no läähättäessä. Yöpaikkakin löytyi nopeasti, no oikeastaan ei mitenkään nopeasti, mutta nopeasti tällä porukalla. Luffy, Chopper ja Usopp löysivät meille muutamia oksia, joista saimme nuotion aikaiseksi. Eihän se suuren suuri ollut, mutta jotain sekin lämmitti. Sanjikin sai tehtyä meille ruokaa skorpiooneista ja kasveista mitä olimmekaan löytäneet matkalla. Aluksi söimme ja lähinnä muut vain riehuivat, kun oli vielä lämmintä, ei oikein kylmä, muttei kuumakaan. Minä lähdin etsimään yksikseni joitain muitakin yrttejä, sekä jos löydettäisiin juomapaikka jostain läheltä. Vesi alkoikin jo loppumaan, minulta ainakin. Vilkuilin aina taakseni, tietäekseni seurasiko kukaan tai kuinka kaukana olin jo toisista. 

Hetken päästä, kun toisiakaan ei enää näkynyt istahdin maahan ja huokaisin syvään, hymyillen samalla. Katsoin taivaalla vilkkuvia tähtiä ja ojensin käteni niitä kohti, kellahtaen samalla makaamaan pehmeälle hiekalle. Kuuntelin, kun tuuli puhalsi lävitseni, tuoden hieman hiekkaakin mukanaan. Hetken päästä olin jo taas seisomassa ja jatkamassa matkaani etsimään vettä. Vaihtelin suuntaani ja jonkin ajan päästä olinkin vihdoin löytäny pienimoisen vesipaikan. Ei se ollut suuren suuri, yksi lampi jonka ympärillä hieman ruohoa ja yksi palmu. Heilautin käsiäni edessäni, jolloin tuuli puhalsikin puuhun ja yksi kookospähkinä tippui puusta suoraan eteeni. Naurahdin hiljaa ja otin pähkinän käteeni, istahtaen  maahan. Pyörittelin sitä edessäni hetken, kunnes läppäsin käteni kuvan hiekkaan. Sen sisään piirsinkin sydämen.